Kalliiksi tulee

Tilasin maailmankaikkeudelta täydellisen koiran, niin ainakin muistan tehneeni. Unohdin lainalaisuudet, jokainen on täydellinen juuri sellaisena kuin on, siis juniorikin. Kalliiksi taitaa tuo täydellisyys tulla: lasten kahdet kengät, kiva lähteä kotiin ilman kenkiä, ystävän puhelimen takakansi, onneksi on jeesusteippiä, lukematon määrä pakasterasioita, niistä ei nyt niin väliä jne. 

Totuushan on, ettei vika ole juniorissa vaan minussa, mielikuvitukseni ei ole ollut riittävän vilkas keksimään tekemistä, sellaista joka samalla kehittää ja väsyttää totaalisesti. Ehkä minun pitäisi palata 60-luvun koulutusmetodeihin ja alkaa kiertää ympyrää päässäni silloisen kouluttajan sanat: koiran paikka on ohjaajan vasemmalla puolella, lapa ohjaajan polven kohdalla. Jos koira edistää, jätättää tai nuuskii maata terävä nykäisy ja käsky seuraa. Silloin ei riehuttu eikä rellestetty :), ei ihmiset eikä koirat.

Ei vaiskaan, yritän päästä kanakurssille, ehkä aivoni ja tajuntani laajenevat täysin uusiin svääreihin. 

Ärsyttävää todeta, että vika on taaskin remmin päässä, minun päässäni ja kuitenkin minäkin olen täydellinen :). 

Kuulen ajatuksesi: johtajuusongelmia - ei meillä.