Tänään aamutuimaan se ilokseni kaivoi kivetykselle kaikki mullat isosta kukkaruukusta, johon siis vielä ei oltu istutettu kesäkukkia. Eikä muuten nyt istutetakkaan.
Naapuri kehui tehneensä sitä sun tätä pihallaan, minä totesin hänelle, etten tänä kesänä tee mitään. Aina kun jotain käteeni otan, juniori on mukana täysillä. Hyvä että osallistuu ja on aktiivinen, mutta...
No keskiviikkona menemme muiden valkkareiden kanssa harjoittelemaan josko nuo luojan luomat isot korvat kuulisivat emännän käskyt ja toiveet ja malttia löytyisi keskittyä omaan tekemiseen muiden tekemisen sijasta. Minulla on jo pelkästä ajatuksesta hiki!
Niin ja pitää tuo juniori oikeasti vedestä. Kävimme eilen rannalla. Siitä oli ihanaa metsästää aaltoja ja kirmata rantaa pitkin vesi roiskuen. Aikansa juostuaan se istui onnellisena veteen ja katseli ohi meneviä veneitä.
Oliko vesi kylmää, en koittanut :).